Ei tarvitse odottaa Iranin pommiohjelman valmistumista, sillä Pakistanilla (="Puhtaiden maa") on jo ydinpommi. Hizb-ut-Tahrin tms. verkoston nukkuviin soluihin kuulunee riittävästi pakistanilaisia kenraaleja, jotta ydinaseet ovat tarvittaessa jihadistien käytettävissä.
Meidän tulee huolestua Iranin kohdalla enemmän suunnitelmista ampua ydinpommi maan kiertoradalle, jolloin se tavoittaa minkä tahansa pisteen maan pinnalla:
31.01.2007 Atlas Shrugs:
Strategiasivu
29. tammikuuta 2007: Iran on muuttanut yhden suurimmista ballistisista ohjuksistaan, 30 tonnia painavan Shahab 3:n satelliitin laukaisuraketiksi. On mahdollista rakentaa nykyisellä kevytelektroniikalla 250 kg painava tiedustelusatelliitti, jonka Shahab voisi nostaa matalalle maan kiertoradalle.
Huolestuttavampaa on se tosiasia, että tuon kokoisella satelliitilla voidaan myös panna ydintaistelukärki maan kieroradalle. ja saada se laskeutumaan minne tahansa maapallolla. Sellaisia aseita, joita kutsutaan nimellä FOBS (Fractional Orbital Bombardment System), Neuvostoliitto kehitteli 1960-luvulla. Muutamia näistä ohjuksista, jotka pystyvät kantamaan FOBS, rakennettiin ja otettiin käyttöön, mutta kukaan ei ollut innostunut saamaan ydinaseita maan kiertoradalle. Pidettiin halvempana ja turvallisempana käyttää vain tavanomaisia ICBM-(intercontinental ballistic missiles)-ohjuksia.
Venäjä purki sen FOBS-ohjukset 1980-luvulla. Mutta ei ole mitään, mikä voisi estää Irania rakentamasta joitakin FOBS-ohjuksia keinona uhata Yhdysvaltoja ydinasehyökkäyksellä. Pohjois-Korea voisi myös rakentaa FOBS-ohjuksia, koska useimmat Iranin pitkän kantaman ballistisista ohjuksista tulevat Pohjois Koreasta.
http://www.israeluutiset.fi/Vanha80.html
FOBS-ohjusten idea keksittiin siis jo 60-luvulla, mutta silloiset ydinasevallat totesivat sen liian vaaralliseksi joten idea haudattiin. ICBM-formaatti oli riittävä molemminpuoliseen täystuhoon, joten FOBSilla ei olisi saavutettu muuta kuin hälytys-ajan pieneneminen minuuteista sekunteihin.
Islamisteilla ei ole samoja varauksia ihmiskunnan desimoimisen suhteen, kuin menneen maailman suoervalloilla. Pitäiskö meidän huolestua?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti